Eläintarina: Murun tarina - Huonoista oloista hyvään kotiin Vuoden 2006 kesällä päätin ottaa itselleni kissan ja minulle oli heti selvää että annan kodin jollekin sellaiselle yksilölle joka löytyy eläinsuojeluyhdistyksen kautta. Tiedän että yhdistyksissä, löytöeläinkodeissa ja tilapäisissä sijaiskodeissa on aivan liian paljon kovia kokeneita ja uutta, hyvää kotia kaipaavia kissoja.
Eläintarina: Murun tarina - Huonoista oloista hyvään kotiin
Kirjoittaja: Heidi Näykki päivä: 30. heinäkuuta 2011
Kauaa minun ei tarvinnutkaan kissaa odottaa sen jälkeen kun kerroin Salon seudun eläinsuojeluyhdistykselle haluavani antaa kodin jollekin kissalle. Minulle kerrottiin Muru-nimisestä tyttökissasta ja hyvin pian kävinkin häntä katsomassa tilapäisessä sijaskodissaan. Muru oli kokemustensa johdosta melko arka - siitä huolimatta sain kuitenkin ensitapaamisella häntä hiukan silittää ja antoipa hän hiukan harjata turkkiaankin.
Murun rankasta taustasta hiukan kertoakseni: hänet oli kolmen pentunsa kanssa otettu pois eräästä kauheasta paikasta. Muru ja hänen pentunsa olivat aliravittuja; Muru oli aivan liian laiha ja pennutkin olivat olleet ikäänsä nähden pienikokoisempia kuin mitä niiden olisi pitänyt olla. Pelastamisen jälkeen emo ja pennut saivat kunnon hoitoa ja paino nousi inhimillisiin lukemiin.
Pennuille oli helposti löydetty uudet hyvät kodit, sen sijaan Murulle uuden kodin löytäminen ei ollutkaan niin itsestään selvää - kunnes minä ilmoitin yhdistykselle haluavani ottaa kissan. Tänään Muru on arviolta noin 5-vuotias, onnellinen kissa ja varmasti arvostaa hyvää kotiaan joka päivä ja näyttääkin sen - hän kerjää silityksiä ja muistaa pyytää ruokaa ruoka-aikaan (ja sen ulkopuolellakin sitä pitäisi saada) ja tulee hyvin usein seurakseni läppärin ääreen. Edelleen hänessä on arkuutta jonka huomaa jos tekee vahingossa äkkinäisiä liikkeitä tai vaikkapa rappukäytävästä tai ulkoa kuuluu kovempaa ääntä. Pölynimuri, jopa hiljattain meille hankittu hiljaisempi malli, on kauhistus ja varmaan tulee sitä aina olemaankin. Rankka menneisyys tulee varmasti jollain lailla hänestä aina näkymään, sille ei ehkä voi mitään. Tärkeintä on että hänellä on hyvä koti ja huolenpito, varsinaiset kissanpäivät siis!
Aika nopeasti se oli päätetty että Muru tulee muuttamaan luokseni. Koska asun Salon seudun eläinsuojeluyhdistyksen sijaintialueella ei Murun tulossa oleva muuttomatka ollut kohtuuttoman pitkä. Kuukauden ajan ensitapaamisestamme piti kuitenkin vielä malttaa odotella hänen muuttoaan koska kissaneiti oli menossa steriloitavaksi ja kun hän siitä olisi täysin toipunut niin muuttopäivä saatettiin sopia. Muru toipui steriloinnista hyvin ja muuttopäivä sovittiin. Eräs eläinsuojeluyhdistyksen ihminen jonka luona Muru oli tähän saakka hoidossa ollut toi Murun luokseni hiukan haikein mielin mutta kuitenkin onnellisena siitä että uusi, hyvä ja ennenkaikkea pysyvä koti oli Murulle löytynyt. Kyllähän eläimiin kiintyy vaikka sellainen olisi "vain" tilapäisesti omassa kodissa hoidossa.
Ensimmäisinä päivinä muuton jälkeen uudessa kodissaan Muru luonnollisesti tutki paikkoja ihmeissään ja varmasti peloissaankin. Nopeasti Muru kuitenkin "otti minut omakseen" ja haki läheltäni turvaa ja huomiota. Hyvin nopeasti hän tuli jo viereeni sänkyyn kun menin nukkumaan. Ei liene yllätys että kului aikaa ennenkuin oli yhtään itsestäänselvää että luonani vierailevat ihmiset saivat yhtään häntä silittää - edes viiveellä. Hyvä jos uskalsi hiukan haistella vierailijan kättä. Aika tuntuu menneen niin nopeasti tuosta vuoden 2006 elokuusta - nyt eletään 2011 heinä-elokuun vaihdetta. Hyvänen aika, onko siitä tosiaan jo kohta viisi vuotta kun Muru muutti luokseni!
Kaksi vuotta sitten toukokuussa Muru sai "kämppiksen", kun päätin ottaa toisen kissan, nyt 5-vuotiaan Viivi-neidin, hänelle kaveriksi. Viivillä oli hyvä koti mutta allergian vuoksi häntä ei voinut enää edellisessä kodissa pitää. Viivi on luonteeltaan Murua rohkeampi ja välillä hyvinkin päättäväinen. Alun murinoiden ja sähinöiden jälkeen he ovat hyvin tulleet juttuun ja leikkivät ja juoksevat keskenään harva se päivä - sitä on hauska seurata!
